Loimijoen vesi on kohtuullisen puhdasta.
Tehokkaita puhdistuslaitoksia on rakennettu ja maatalouden
aiheuttamat ravinnepäästöt ovat vähentyneet huomattavasti.
Vesi on sameaa sateiden jälkeen, mutta on kuitenkin
uimakelpoista. Veden korkeusvaihtelut ovat mielestäni olleet
siedettävissä rajoissa, ainakin Hirvikosken ja Vuolteen
välillä.
Harrastan kotitarvekalastusta. Loimijoen kalakanta on runsas ja
monipuolinen. Viime vuosina kalojen kutu on onnistunut hyvin,
koska pientä kalanpoikasta on rantavesissä hämmästyttäviä
määriä. Poikaset ovat nopeita ja elinvoimaisia.
Lohikaloja on istutettu onnistuneesti jokeen ja niistä eniten
olen saanut satenkaarirautua (kirjolohi). Särkikalat
lisääntyvät ja näyttävät voivan hyvin. Turpaa ja toutainta
on aika runsaasti. Epäilen ja syytän isoja toutaimia niistä
isoista repeämistä, joita ilmestyy heti uuteenkin verkkoon.
Kuhakin aina joskus ui pyydyksiin. Haukikanta on erittäin hyvä
ja niitä on kaiken ikäisiä. Tänä kesänä suurin saalis oli
tasan metrin pituinen hauki. Olen saanut 6,5 kiloisia haukia
useita joka kesä. Oletan runsaalla haukikannalla olevan syynsä
siihen, kun särjet ovat vähentyneet huomattavasti. Sain myös
ihmeellisen näköisen kalan, jota en löytänyt
kalakirjastakaan. Vein sen elävänä kalastuksenvalvojan
tunnistettavaksi ja hän sanoi, että se on SUUTARI.
Löytyy aina jotain huonoakin. Istutin yli kolmesataa rapua
kahteen eri paikkaan muutama vuosi sitten. Ravustin ne tuosta
sivujoesta. Nyt koeravustus oli pyöreä nolla. Kalastuksen
valvojan koeravustus oli myös v.1999 masentava : nolla rapua.
Rapujen häviämisen syynä lienee rapurutto.
Loimijoen erikoisuutena sanotaan olevan luonnonmukaisesti
lisääntyvä toutainkanta ja että se on ainoa joki maassamme,
joka virtaa etelästä pohjoiseen.